Linturetket

Ensimmäisiä kevään merkkejä Enontekiöllä on viherpeippojen runsastuminen taajamissa ja taviokuurnien saapuminen metsiimme. Pikkuhiljaa myös mm. tiaisia, variksia, urpiaisia ja punatulkkuja alkaa näkyä yhä enemmän. Varsinainen kevään avaus on kuitenkin se, kun tien varsille ja pihoille ilmestyvät ensimmäiset pulmuset ja ensimmäisiin sulapaikkoihin alkaa saapua joutsenia, sinisorsia ja telkkiä.

Kuvat: Pirkka Aalto

Lintujen suosimia kevään ensimmäisiä sulia ovat esim. Muotkajärven ja Ounasjärven välinen Vajemuotka sekä Yrjö Kokko –lintutornin edustalla oleva Joentekiäinen. Myös Peltovuoman kylän jokivarret sekä Palojoensuun ja Kuttasen välillä oleva Vähäniva ja Markkinan Mannakoski ovat hyviä alkukevään lintupaikkoja. Kevään ensimmäisiä muuttolintuja voi käydä etsiskelemässä myös Hetan kaatopaikalta, jossa korppien, varisten ja harakoiden seasta saattaa jo huhtikuun puolella löytää esim. naakkoja, mustavariksia tai kottaraisia.

Kun Sotkajärvi aukeaa on Sotkajärven lintutorni yleensä koko seudun paras lintupaikka. Jonkin matkaa Sotkajärveltä Hettaan päin sijaitseva Porokotajärvi on sekin käymisen arvoinen kohde ainakin niinä vuosina jolloin säännöstellyn järven vedenpinta on alhaalla. Tutustumisen arvoisia ja helposti saavutettavia lintujärviä ovat myös mm. Vuontisjärvi, Peltovuoman Angelijärvi ja Ylikyrön Vuontisjärvi.

Etenkin kesäaikaan voi mielenkiintoisia lintuhavaintoja tehdä periaatteessa missä vain. Enontekiön linnusto onkin hyvin monipuolinen sisältäen sekä pohjoisia että eteläisiä lajeja. Niin tuntureiden kuin soiden, metsien ja vesistöjen linnusto on alueellamme runsas ja tutustumisen arvoinen. Tunturilintuja, kuten kiirunoita, keräkurmitsoita, tunturikihuja ja lapinsirkkuja voi löytää jo Hetan eteläpuolella kohoavalta Pyhäkerolta, ja myös esimerkiksi Ylikyrön Vuontisjärven länsipuolella olevat Vuontiskero ja Lumikero tai Kilpisjärvellä Saanan ympäristö ovat hyviä kohteita kiireiselle tunturilintubongarille. Suolinnustoon taas on helpointa tutustua esim. Pippovuoman luontopolulla tai Kaaresuvannon ja Markkinan välisen Jietajängän eli Markkinajängän P-paikalla havainnoimalla. Hyviä kahlaajapaikkoja mustavikloineen, jänkäkurppineen, jänkäsirriäisineen ja vesipääskyineen löytyy myös mm. Peltovuoman ja Vuontisjärven väliseltä Saaravuomalta ja Nunnasen itäpuolelta Suinavuomalta. Komeimmat vanhat kuusimetsät ovat puolestaan aivan alueemme eteläosissa, kuten Ylikyrön Vuontisjärvellä, jossa mm. hippiäisten, puukiipijöiden ja peukaloisten suosimaa komeaa rinnekuusikkoa löytyy jo Vuontispirtiltä Montellin majalle kulkevan polun varresta. Erämaaluontoon tutustuminen onnistuu toki parhaiten vasta pitemmillä vaelluksilla esim. Pallas-Ounakselle, Haltin seudulle tai vaikkapa Pöyrisjärven erämaa-alueelle. Kaikkiaan Enontekiön lajilistalta löytyy 227 alueella tavattua lintulajia.

Myös syksypuolella on Sotkajärvellä runsaasti nähtävää niin pitkään kuin järvi pysyy avoinna. Vedenkorkeuden ollessa alhaalla voi arktisia kahlaajia etsiskellä puolestaan Porokotajärven rantalietteiltä. Ensimmäisten pakkasten jäädytettyä matalat järvet kannattaa loppusyksyn retket suunnata pisimpään sulana pysyville paikoille kuten Ounasjärvelle ja Kilpisjärvelle tai esim. Yrjö Kokko –lintutornille ja Könkämäenon-Muonionjoen sulapaikoille.

Ensilumen tultua ja viimeistenkin järvien jäädyttyä löytyy lintuja etupäässä pihojen ruokintapaikoilta. Myös alueemme vähät talviaikaiset sulapaikat, kuten Ounasjärven ja Periläjärven välinen Periläkoski ja Näkkälän tien varressa oleva Palojoen sula kannattaa käydä aika ajoin tarkastamassa, sillä talvehtivien koskikarojen ja sinisorsien ohella voi niistä löytyä muitakin yllätyksiä. Marjalintuja näkyy yleensä siellä missä on pihlajia ja pihlajanmarjoja. Tällaista marjalintumaastoa on esim. Hetan keskustassa Hetan Aitan ja kunnantalon ympäristössä. Huolimatta pitkästä kaamosajasta myös Enontekiön talvilinnusto on yllättävän monipuolinen.

Pirkka Aalto

Enontekiön lajilista (pdf-tiedosto)