|
|
Jääleinikki (Ranunculus glacialis)
Herkän kaunis jääleinikki (10-15 cm) on karaistunut laji, joka kasvaa suurtuntureilla lumenviipymillä, puronvarsilla ja rakkakivikoissa.
|
 |
|
Lapinvuokko - Dryas octopetala
Lapinvuokko (Dryas octopetala) on tyypillinen arktisella- tai vuoristotundralla kasvava Rosaceae- heimoon kuuluva kasvi. Lapinvuokko on kahdeksanterälehtinen, joka käy ilmi myös sen tieteellisestä lajinimestä. Kasvi on 3-10 cm korkea. Pohjois-Suomessa laji on harvinainen, lukuunottamatta Käsivarren perukkaa.
|
 |
|
Naali - Alopex lagopus
Naali eli napakettu on Suomessa äärimmäisen uhanalainen nisäkäs. Vuoden 2001 arvion mukaan naaleja oli maassamme 10-20 yksilöä, vuonna 2004 yksittäisiä eläimiä havaittiin vain kahdeksan.
|
 |
|
Pahta-ailakki
Pahta-ailakki (Silene wahlbergella) on 5-20 cm korkea, pysty ja haaraton tunturikasvi.
|
 |
|
Palsasuot
Palsat ovat harvinaisia, erikoislaatuisia pohjoisimpien kumpusoiden turvemättäitä, joiden korkeus saattaa olla jopa seitsemän metriä ja leveys kaksikymmentä metriä. Palsojen alla ei kirsi sula koskaan ja jäätymisilmiöt ovat osatekijöinä niiden syntyyn.
|
 |
|
Riekko ja Kiiruna, elämän linnut
Karaistuneet ja melko pelottomat kanalinnut riekko (pituus 40 cm) ja kiiruna (35 cm) kuuluvat niiden kuuden lintulajin joukkoon, jotka selviävät hengissä Kilpisjärven ankarasta talvesta ilman ihmisen apua.
|
 |
|
Ruusujuuri – Rhodiola rosea
Käsivarressa yleisen ruusujuuren nimi tulee mukulamaisesta, ruusulle tuoksuvasta juuresta. Kasvaa kallioilla, lumenviipymillä ja puronvarsilla.
|
 |
|
Sinirinta, "Lapin satakieli"
Sinirinta (Luscinia svecica), "Lapin satakieli", on Lapin maakuntalintu ja Kilpisjärven alueen tyyppilintulajeja, jota tavataan tunturikoivuvyöhykkeestä aina paljakan alaosiin asti.
|
|
|
Tunturihaukka, jaloa kauneutta
Harmaanruskea tunturihaukka, Islannin kansallislintu, on harvinaisin maassamme vakituisesti pesivä petolintulaji ja suurin ns. jalohaukoista, jotka nappaavat saaliinsa pääasiassa ilmasta.
|
 |
|
Tunturipöllö – nyctea scandiaca
Suomessa esiintyvä vaelluslintu joka pesii maassamme vain hyvinä sopulivuosina.
|
 |
|
Tunturisopuli (Lemmus lemmus)
Sopulieläimet kuuluvat myyriin. Sopuleita on meillä kaksi lajia: tunturisopuli ja metsäsopuli. Tunturisopuli on nimensä mukaisesti tunturialueiden eläin.
|
 |
|
Väinönputki (Angelica Archangelica)
Väinönputken latinankielinen nimi Angelica Archangelica tarkoittaa arkkienkeliä, joka tarinan mukaan toi kasvin taivaasta. Saamelaisväestö on syönyt väinönputkea sellaisenaan, poronmaidossa keitettynä tai kalanrasvan kera.
|